Kitarinjärvi
| Kitarinjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | 61°44′07″N, 23°28′18″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Lavajärven valuma-alue (35.59) |
| Laskujoki | oja Karhejärveen [1] |
| Järvinumero | 35.593.1.012 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 35,593 m [1] |
| Rantaviiva | 5,071 km [2] |
| Pinta-ala | 0,62829 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0029 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 13,3 m [3] |
| Valuma-alue | 5,5 km² [3] |
 Kitarinjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Kitarinjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen. Kitarinjärvi on osa Karhejärven aluetta.[2][1]
Maantieto
Järvi on 1,3 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 628 hehtaaria. Siihen laskee kymmenen pelto- tai metsäojaa. Valuma-alueella, joka on pääosin karua metsämaata, ei ole merkittävästi soita, mutta peltomaata löytyy järven pohjoisrantojen takaa. Järven laskuoja lähtee järven lounaispäässä olevan lahdelman pohjoisosasta. Oja on noin 3,5 kilometriä pitka ja se laskee peltomaiden läpi ja läpäisee Kaupin kohdalla olevan kostekon päätyen Karhejärveen. Kitarinjärveen laskenut vesi viipyy siinä laskennallisesti 768 vuorokautta.[2][1][3]
Järvessä on kaksi saarta, joista suurin on halkaisijaltaan 160 metrinen Kitarinsaari. Toinen saari on pieni luoto järven pohjoisrannan tuntumassa. Järven yhteenlaskettu rantaviiva on 5,1 kilometriä. Rannoilla tai niiden lähellä sijaitsee viisi maatilaa ja näiden lisäksi on vielä lukuisia vapaa-ajan asuntoja. Niille pääsee yhdystieltä 2771.[2][1][3]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989, 1990, 2004 ja 2007. Veden väri on ruskea ja siinä on runsaasti humusta. Järven valuma-alueella on runsaasti metsää ja soita, joista humus on peräisin. Veden happamuustaso on humusjärville tyypillisellä tasolla ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, joten pelkoa happamoitumisesta ei vielä ole. Järven veden ravinnepitoisuudet ovat lievästi rehevöityneille järville ominaiset. Fosforipitoisuus on vaihdellut pintavedessä 12−14 µg/l ja typpipitoisuus 490−850 µg/l. Levien runsaus vastaa karujen tai lievästi rehevien järvien leväesiintymistä. Veden happipitoisuudet vaihtelevat talvellakin tyydyttävästä erinomaiseen. Happi kuluu talvella pinytavesistä vain vähän ja alusvesissä hieman enemmän. Vuonna 1989 tunnetaan kuitenkin tilanne, jossa alusvedessä havaittiin happikato. Kesällä hapen kuluminen voimistuu selvästi talveen verrattuna.Vuonna 2004 tilanne oli taas hälyttävä. Silloinkin alusveden happi kului lähes kokonaan yli viiden metrin syvyyksissä. Kitarinjärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin.[3]
Virkistyskäyttö
Järvelle on säädetty vuonna 1992 veneilyssä nopeuskatto, joka on 10 kilometriä tunnissa.[4]
Historiaa
Vanhasta Hämeenkyrön pitäjän kartasta 1840−1850-luvuilta ei "Kitarinjärvelle" ole merkitty kiinteää asutusta. Rannoille ulottuu niittyjä, jotka ovat olleet Koiviston, Karhen ja Viljakkalan kylien asukkaiden omistuksessa. Myös laskuoja, joka kulki silloin lähes nykyistä reittiä, oli koko matkaltaan Karhejärvelle asti niittymaata.[5]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Kitarinjärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Kitarinjärvi, tarkistettu 15.11.2007, viitattu 12.10.2015
- ↑ Ympäristö.fi: Kiellon ja rajoituksen hakeminen vesiliikenteelle, viitattu 9.10.2015
- ↑ Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta Hämeenkyröstä: 2124 05 Hämeenkyrö, Arkistolaitos
Aiheesta muualla
- Vipu! Viljakkala: verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kyrönjoen vesistö (42) • Karvianjoen vesistö (36) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven-Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) | ||||||||||||||||||
| Mahnalanselän alue (35.51) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kyrösjärven alue (35.52) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Parkanonjärven alue (35.53) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Jämijärven valuma-alue (35.54) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kovesjoen valuma-alue (35.55) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuivasjärven valuma-alue (35.56) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Aurejärven valuma-alue (35.57) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lavajärven valuma-alue (35.59) | noin 50 kohdetta
|
