Harjavallan vesivoimalaitos alajuoksulta kuvattuna. Vesivoimalaitokset eli vesivoimalat [ 1] tuottivat aluksi mekaanista energiaa teollisuuden tarpeisiin. Sähkölaitteiden yleistyessä muun muassa sähkömoottoreiden myötä 1900-luvun alussa vesivoiman tuotanto muuttui mekaanisen energian tuotannosta sähköenergian tuotannoksi.
Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesisähkövoimalaitos otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Imatrankosken vesivoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1928. Se oli 178 megawatin tehollaan vuoteen 2011 asti Suomen suurin[ 2] , mutta Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski ohitti sen vuoden 2011 tehonnostossa 182 MW:n teholla[ 3] . Imatrankosken 3. koneiston tehonnoston jälkeen vuonna 2014 siitä tuli 185 MW:n tehollaan jälleen Suomen suurin vesivoimalaitos.
Suomessa vesivoimalaitoksia on noin 250 kappaletta. Yli 10 MW:n laitoksia näistä on noin 60.[ 4]
Luettelo vesivoimalaitoksista Suomessa Voimalaitosten tehot ovat ensisijaisesti peräisin Energiaviraston ylläpitämästä Suomen virallisesta voimalaitosrekisteristä, toissijaisesti muista lähteistä. Tehoarvo on nimellinen maksimiteho.[ 5]
Suuret voimalaitokset (yli 100 MW) Suuret voimalaitokset (yli 100 MW, 10 kpl, teho yhteensä 1 385 MW) Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja Imatra 192 1 000 25,0 Vuoksi Imatra 1929 Imatran Voima/Fortum Petäjäskoski 182 687 23 Kemijoki Rovaniemi 1957 Kemijoki Oy Pirttikoski 152 581 26,0 Rovaniemi 1959 Pyhäkoski 146 555 32,3 Oulujoki Muhos 1951 Imatran Voima/Fortum Seitakorva 144 511 24,0–17,0 Kemijoki Kemijärvi 1963 Kemijoki Oy Taivalkoski 133 541 20,0 Keminmaa 1976 Ossauskoski 124 501 15,5 Tervola 1966 Isohaara 106 310 12,0 Keminmaa 1949 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima) Harjavalta 105 430 26,4 Kokemäenjoki Nakkila 1939 Länsi-Suomen Voima Valajaskoski 101 365 11,5 Kemijoki Rovaniemi 1960 Kemijoki Oy
Suurehkot voimalaitokset (60–100 MW)
Keskikokoiset voimalaitokset (20–60 MW) Keskikokoiset voimalaitokset (20–60 MW, 27 kpl, teho yhteensä 934 MW) Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja Utanen 58[ 5] 255 15,7 Oulujoki Utajärvi 1957 Oulujoki/Fortum Jylhämä 55[ 5] 200 14,0–11,0 Vaala 1951 Pälli 51[ 5] 240 13,9 Muhos 1954 Montta 47[ 5] 195 12,2 Muhos 1957 Kolsi 45[ 5] 173 12,5 Kokemäenjoki Kokemäki 1945 Kolsin Vesivoimantuotanto Aittokoski 45[ 5] 125 28,8 Emäjoki /Oulujoki Suomussalmi 1960 Oulujoki/Fortum Merikoski 42[ 5] 289 11,0 Oulujoki Oulu 1954 Oulun Energia Pahkakoski 42[ 5] 180 20,5[ 7] Iijoki Ii 1961 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima) Maalismaa 39[ 5] 18,3[ 8] Oulu 1967 Kierikki 38[ 5] 160 18,2[ 9] 1965 PVO-Vesivoima Seitenoikea 38[ 5] 125 15,6 Emäjoki/Oulujoki Ristijärvi 1961 Oulujoki/Fortum Porttipahta 35 100 30 Kitinen Sodankylä 1981 Kemijoki Oy Voikkaa 33[ 5] 178 8,6[ 10] Kymijoki Kouvola 1929 /UPM-Kymmene Haapakoski 33[ 5] 130 16,0[ 11] Iijoki Oulu 1963 PVO-Vesivoima Kaltimo 32[ 5] 135 10,0 Pielisjoki /Vuoksi Joensuu 1958 Kaukas/UPM-Kymmene Kuusankoski 30[ 5] 180 9,2[ 10] Kymijoki Kouvola 1945 /UPM-Kymmene Mankala 30[ 5] 130 8,1[ 10] Kymijoki Iitti 1950 Mankala Oy Ab (Helen) [ 12] Myllykoski 29[ 5] 150 7[ 10] Kymijoki Kouvola 1929 Voimapato[ 13] Kurkiaska 27 83 12,5 Kitinen Sodankylä 1992 Kemijoki Oy Jumisko 26[ 5] 90 96,0 Askanjoki/Kemijoki Kemijärvi 1954 PVO-Vesivoima Kokkosniva 25 79 11,5 Kitinen Pelkosenniemi 1990 Kemijoki Oy Ahvenkoski 24[ 5] 110 11,3[ 10] Kymijoki Pyhtää 1933 E-G /Mankala[ 12] Leppikoski 24[ 5] 75 11,1–13,3 Kiehimänjoki /Oulujoki Paltamo 1963 Oulujoki/Fortum Koivukoski III 24[ 5] 73 15-17 Kajaaninjoki Kajaani 1995 Kainuun Voima Oy Kuurna 21[ 5] 115 6,9 Pielisjoki /Vuoksi Kontiolahti 1971 Kuurnan Voima Oy/PKS Vajukoski 21 69 16 Kitinen Sodankylä 1984 Kemijoki Oy Anjalankoski 20[ 5] 130 9,7[ 10] Kymijoki Kouvola 1983
Pienehköt voimalaitokset (10–20 MW) Pienehköt voimalaitokset (10–20 MW, 15 kpl, teho yhteensä 212 MW) Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja Äetsä 20[ 5] 60 6,0[ 14] Kokemäenjoki Sastamala 1921 , uusi voimalaitos 1996 W. Rosenlew & Co Oy [ 15] /UPM-Kymmene Keltti 19[ 5] 6,1[ 10] Kymijoki Kouvola 1940 /UPM-Kymmene Lieksankoski 18[ 5] 79 11,4 Lieksanjoki /Vuoksi Lieksa 1960 Kemijoki Oy Inkeroinen 17 80 9,7 Kymijoki Kouvola 1922 Pankakoski 16[ 5] 68 10,2 Lieksanjoki/Vuoksi Lieksa 1964 Kurittukoski 15 42 11 Kitinen Sodankylä 1987 Tyrvää 14[ 5] 70 6,8 Kokemäenjoki Sastamala 1950/2002 Tyrvään Voima Oy[ 15] /UPM-Kymmene Ämmä 14[ 5] 37 10-13 Emäjoki /Oulujoki Suomussalmi 1959 Fortum Permantokoski 13[ 5] 51 24 Raudanjoki /Kemijoki Rovaniemi 1960 Kemijoki Oy Kallioinen 12[ 5] 43 9 Ontojoki /Oulujoki Sotkamo 1957 Kajaani Oy/UPM-Kymmene Katerma 12[ 5] 10 Kuhmo 1950 Portimokoski 11[ 5] 34 16,5 Tengeliönjoki /Tornionjoki Ylitornio 1987 Tornionlaakson Voima Oy Matarakoski 11 31 7 Kitinen Sodankylä 1995 Kemijoki Oy Korkeakoski 10[ 5] 13 Kymijoki Kotka 1926 Kolsin voima Oy Vuolenkoski 10[ 5] 3,5[ 10] Iitti 1958 Pato Oy/Voimapato [ 13]
Pienet voimalaitokset (1–10 MW) Pienvesivoimalaitokset (1–10 MW, 26 kpl) Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja Kelukoski 9,8 38 7 Kitinen Sodankylä 2001 Kemijoki Oy Tammerkoski, keskiputous 8,6[ 5] 5,7 Tammerkoski /Kokemäenjoki Tampere 1932 Tampereen sähkölaitos Hietamankoski 7,6 [ 16] 27 [ 16] 13,5 [ 16] Saarijärven reitti /Kymijoki Äänekoski 1966 Hietamankoski Oy / Vattenfall Sähköntuotanto Oy Kyrkösjärven voimalaitos 7,4 23 (2020)[ 17] 42 Kyrkösjärven tekojärvi Seinäjoki 1980 Seinäjoen Energia Pitkämön Tekojärvi ja Niileksen voimalaitos 7,0 28,5 + 12,7 Kyrönjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki Kurikka 1971 Jyllinkosken Sähkö Oy Puntarikoski 6,9[ 5] 11 11,7 Höytiäinen ja Pyhäselkä (kanava)/Vuoksi Kontiolahti 1957 PKS Palokki 6,8[ 5] 29,5 20,7 Kermajärvi Heinävesi 1961 /PKS Karjalankoski Nilsiän reitti Kuopio Juankoski 5,8 20 6,5 1995 Savon Voima Kuhankoski (uusi) 5 35 3,5–4,0 Saraavesi /Kymijoki Laukaa 2023 Koskienergia Huruskoski 4,8lähde? 28 5,3 Huruskoski/Vuoksi Varkaus 1912 A. Ahlström Oy/Stora Enso Tammerkoski, Alakoski 4,6[ 5] 5,0 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1937 Alakoski Oy, Takon kartonkitehdas [ 18] Klåsarö 4,5[ 5] 30 3,1[ 10] Kymijoki Pyhtää 1983 /Mankala (Helen) [ 12] Tammerkoski, Finlayson 4,2[ 5] [ 19] [ 20] 7,3 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1926 Finlayson / Tampereen sähkölaitos Vaajakoski 3,6[ 5] 20 2 Vaajavirta /Kymijoki Jyväskylä 1942 /Suur-Savon Sähkö Ruskeakoski 3,3[ 5] 15 20,0 Jänisjoki Joensuu 1957 /PKS Verla 3,3 16 6,2 Mäntyharjun reitti Kouvola , Verla 1954, 1994 KSS Energia Oy Kuhankoski 3,2[ 5] 3,5 Saraavesi /Kymijoki Laukaa 1923 /Koskienergia Leuhunkoski 3,2[ 5] 13 [ 16] 8,8[ 21] Saarijärven reitti /Kymijoki Saarijärvi 1961 Saarijärven Voima Oy / Vattenfall Sähköntuotanto Oy Tammerkoski, Tampella 3,0[ 5] 7,8[ 22] Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1916 Tampereen sähkölaitos Kaaranneskoski 2,8[ 5] 16 Tengeliönjoki /Tornionjoki Pello 1954 Aavasaksa Oy/ Tornionlaakson Voima Oy Koivukoski I ja II 2,6[ 5] 9 Kajaaninjoki Kajaani 1943 /2010 Kainuun Voima Oy Kuokkastenkoski 2[ 5] 5 10,0 Valtimonjoki /Vuoksi Nurmes 1990 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS Vääräkoski 1,8[ 5] 8,5 7,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1992 /PKS Venetpalo 1,8[ 5] 7,5 15,5 Pyhäjoki Kärsämäki 1960 /Vattenfall Juntolankoski 1,8[ 5] 3,9 13,6 Paimionjoki Paimio 1920 /Koskienergia Kalajärvi 1,8[ 5] 4 (2020)[ 17] Kalajärven tekojärvi Seinäjoki 1978 Seinäjoen Energia Koivukoski 1,8[ 5] 4,5[ 10] Kymijoki Kotka 1933 /Statkraft /Kolsin Vesivoimantuotanto Saario 1,6[ 5] 6,3 6,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1984 /PKS Ämmäkoski 1,6[ 5] 6,5 Kajaaninjoki Kajaani 1917 /2010 Kainuun Voima Oy Vihtakoski 1,5[ 5] 6,9 8,3 Jänisjoki Joensuu 1952 /PKS Askalankoski 1,3[ 5] 4,6 14 Paimionjoki Paimio 1936 /Koskienergia Parantalankoski [ 23] 1,2 [ 24] 3,0 13,0 Saarijärven reitti /Kymijoki Äänekoski 1960 Parantalankosken Voima Oy /Koskienergia
Minivesivoimalat (alle 1 MW) Minivesivoimalat (alle 1 MW, 26 kpl, puutteita) Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja Puhos 0,8 1,5 3,7 Puruvesi /Vuoksi Kitee 1961 /PKS Jokioinen 0,75 3,4 9 Loimijoki /Kokemäenjoki Jokioinen 1926 /1999 Ferraria /Fortum /Koskienergia Hourunkoski (Pyhäjoki) 0,74[ 25] 3,7 6,0 Pyhäjoki Pyhäjoki /Koskienergia Kalliokoski (Pyhäjärvi) 0,7[ 25] 2,7 6,0 Pyhäjärvi Vesikoski 0,7[ 25] 7,1 Siuronkoski 0,7[ 26] 4 Siuron reitti/ Kokemäenjoki Nokia Nokia/Virolan Puutarha[ 27] Haapakoski (Haapavesi) 0,6[ 25] 2,5 Pyhäjoki Haapavesi /Koskienergia Louhikoski (purettu 2022) 0,5 2,2 11,0 Saramojoki Nurmes 1987 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS Pirttikoski (Kaustinen) 0,5 2,2 3,5 Perhonjoki Kaustinen 1917 Kaustisen Sähkö-Sahakone osuuskunta/Killin Voima Oy Pappilankoski 0,5 1,9 7,3 Eurajoki Eurajoki 1924 /2008 Paneliankosken Voima Oy Arrakoski 0,5 1,7 20 /Kymijoki Padasjoki 1965 Oksasen yrtit ja salaatit Jolmankoski 0,5 5 Tengeliönjoki /Tornionjoki Ylitornio 1955 Aavasaksa Oy/ Tornionlaakson Voima Oy Kalliokoski (Jämsä) 0,5 2,9 5,5 Suolijoki /Jämsänjoki Jämsä 1949 /1995 Koskienergia Oy Nahkionkoski 0,43 9,8 Karjaanjoki Karkkila 1924 Virtaa 0,4 [ 28] 2,5 [ 28] 3,54 [ 28] Kymijoki Sysmä 1956 Hiitolanjoen Voima Oy Ediskoski 0,4[ 10] 3,0 9,1[ 10] Kymijoki Pyhtää 1990 /Mankala (Helen) [ 12] Puuppolankoski 0,4 1 15,0 Autiojoki / Kymijoki Jyväskylä 1964 Koskienergia Oy Makkarakoski 0,39 2,4 3,5 Noormarkunjoki Pori 1914 /2013 A. Ahlström Oy Lapinkosken voimalaitos 0,33 Lapinjoki Rauma Juvankoski 0,3 5,0 14 Paimionjoki Lieto 1916 /Koskienergia Paneliankoski 0,3 1,6 6,1 Eurajoki Eura 1921 /1961 Paneliankosken Voima Oy Halkiankoski 0,3 1,5 10 Mustijoki Pornainen [ 29] 1930-luku[ 30] Nivos Energia [ 31] [ 32] Huopanankoski 0,3[ 33] 1,2 7,3 Huopanankoski Viitasaari /Koskienergia Oy [ 34] Kantturakoski 0,2 1 6 Virojoki Virolahti 1924 Kantturakosken Vesivoima Oy Pajarin vesivoimalaitos[ 35] [ 36] 0,2 0,8 8,3 Iijoki Ii 1988 PVO-Vesivoima Oy Vanhankaupunginkoski 0,2 Vantaanjoki Helsinki 1876 [ 37] Voimalamuseo Kuhalankoski 0,1–0,2 0,8 Loimijoki Forssa 1900-luvun alku / Uudelleen 2010 Forssa Oy, /Oy Finlayson-Forssa Ab, Nyk. Eros Power Ky Eurakoski 0,1 0,5 2,7 Eurajoki Eura 2006 Eurakosken Woima Oy Lokka 0,1 0,5 7-12 Luironjoki Sodankylä 1967 Kemijoki Oy
Lähteet ↑ Kielitoimiston sanakirja (Sanakirjahaku sanalle voimalaitos: "voimalaitos = voimala") Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio . 6.6.2018. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 6.4.2019. ↑ An Energy Overview of the Republic of Finland 2003. Yhdysvaltain Energiavirasto. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi) ↑ Kemijoki Oy[vanhentunut linkki] Petäjäskoskesta Suomen tehokkain vesivoimalaitos ↑ Ympäristövirasto: Suomen säännöstellyt järvet ja joet 2010. Valtion ympäristöhallinto. Arkistoitu 17.4.2013. Viitattu 25.06.2010. (suomeksi) ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm Voimalaitosrekisteri (Excel) (Energiaviraston ylläpitämä lakisääteinen Suomen voimalaitosrekisteri) energiavirasto.fi . Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019. ↑ Raasakka Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 16.10.2016. Viitattu 9.6.2017. ↑ Pahkakoski Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 9.6.2017. ↑ Maalismaa Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 9.6.2017. ↑ Kierikki Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 9.6.2017. ↑ a b c d e f g h i j k l Vesivoimalaitokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus . Viitattu 15.11.2010. ↑ Haapakoski Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 10.6.2017. ↑ a b c d Kymijoen vesivoimalaitokset Helsingin Energia. Viitattu 15.11.2010. ↑ a b Voimapato Oy:stä, entisestä Pato Osakeyhtiöstä, Oulun Energian toimintakertomuksessa (Arkistoitu – Internet Archive) ↑ Kokemäenjoen käyttötieto (Arkistoitu – Internet Archive) ↑ a b Fokus, 4. osa . Otava, 1965. ↑ a b c d Andersson, Axel: Fiskvägar vid småskaliga vattenkraftverk – lösningar för fiskars uppvandring och nedvandring vid kraftverk i Saarijärvileden (PDF) (diplomityö) aaltodoc.aalto.fi . 25.5.2015. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 2.6.2023. (ruotsiksi) ↑ a b Vuosikertomus 2020: Vastuuta ympäristöstä Seinäjoen energia. ↑ Tammerkosken voimalat yhteensä: Teho 18 MW, vuosienergia 74 GWh, putouskorkeus 18 m ↑ Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö) , s. 4563, art. Voimala. Otava, 1974. ISBN 951-1-01524-4. ↑ Tampereen sähkölaitoksen voimalaitokset tampereensahkolaitos.fi . Arkistoitu 21.4.2017. Viitattu 12.6.2017. ↑ Saarijärven kalatiet Vattenfall . Viitattu 1.7.2020. ↑ Voimalaitos Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria . Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 8.1.2020. [vanhentunut linkki] ↑ Vesirakentaja sivusto 5.9.2009 (Arkistoitu – Internet Archive) ↑ Kymijoen vesistön yläosan vesienkäytön kokonaissuunnitelma (PDF) (raportti nro 122, sivut 114, 122, 125) 1977. Helsinki: Vesihallitus. Viitattu 12.6.2023. ↑ a b c d Leiviskä, Pekka ja Latvala, Veli-Pekka: Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma (pdf) 13.11.2009. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus. Viitattu 13.5.2015. ↑ Energiaviraston voimalaitosrekisteri energiavirasto.fi . Arkistoitu 17.8.2017. Viitattu 17.8.2017. ↑ Virolan Puutarha oksasenyrtit.com . Viitattu 17.8.2017. ↑ a b c Valitukset vesitalousasiassa (PDF) (diaarinumerot: 00335/18/5202, 00336/18/5202, 00337/18/5210) ekpk.fi . 18.03.2019. Vaasa: Vaasan hallinto-oikeus. Viitattu 12.1.2022. ↑ Halkiankosken voimalaitos ÅF-Consult Oy, Hydro Power. Arkistoitu 13.9.2019. Viitattu 29.12.2019. ↑ Wahlström, Marko: Minivesivoima virtaa Halkialla. Itäväylä , 10.6.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.12.2019. ↑ Toiviainen, Antti: Halkiankosken voimala siirtyi Mäntsälän Sähkön omistukseen. Uusimaa , 31.5.2001. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.12.2019. (Arkistoitu – Internet Archive) ↑ Nivos Energia Oy Kauppalehti. Viitattu 29.12.2019. ↑ Oy Vesirakentaja - Suomen vesivoimalaitokset web.archive.org . 6.6.2018. Arkistoitu 6.6.2018. Viitattu 12.9.2021. ↑ Vesivoimahankkeet Energiateollisuus . Viitattu 12.9.2021. ↑ Huusko, R. & al.: Lohikalojen alusvaellus Iijoessa: Turkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma , s. 8. Helsinki: Luonnonvarakeskus, 2018. 45/2018. ISBN 978-952-326-624-7. Teoksen verkkoversio (PDF) . ↑ Alatalo, Hannu & Hautala, Arto & Pohjamo, Timo (Maveplan Oy): Raasakan vanha uoma – Raasakan vanhan uoman pohjapadot lohen elinympäristönä? Vaihtoehtotarkastelu patojen mahdolliselle purkamiselle ja uoman entisöinnille, s. 3. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.8.2024). ↑ Vanhankaupungin vesivoimala Helen . Arkistoitu 23.1.2016. Viitattu 29.8.2017.
Aiheesta muualla Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista Wikimedia Commonsissa ÅF-Consult OY: Suomen vesivoimalaitokset (Arkistoitu – Internet Archive), Hydro Power, päiväys 29.3.2016 Kosunen, Niina & Mikkola, Ida: Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista (PDF) (tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus) 13.4.2017. Joensuu: Linnunmaa Oy. Pienvesivoimayhdistys ry