Porin helluntaikirkko

Porin Eelim-temppeli
Sijainti	Itsenäisyydenkatu 19 28100 Pori
Koordinaatit	61.480808°N, 21.810932°E
Seurakunta	Porin helluntaiseurakunta
Rakentamisvuosi	1979
Suunnittelija	Veikko Gröhn
Istumapaikkoja	800
Tyylisuunta	helluntailainen kirkkoarkkitehtuuri
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Porin helluntaikirkko eli Eelim-temppeli on Porissa sijaitseva kirkkorakennus. Helluntaikirkko sijaitsee Itätullin kaupunginosassa Itsenäisyydenkadulla lähellä kaupungin keskustaa. Nykyinen kirkkorakennus on valmistunut 1970-luvulla.

Eelim-temppelin pinta-ala on 2 400 neliömetriä ja kirkon pääsalissa on istumapaikkoja 800 henkilölle. Eelim-temppelin suunnittelija on arkkitehti Veikko Gröhn.^[1] Rakennuksessa on myös 250 henkilön ravintolasali. Hanke Eelim-temppelin rakentamiseksi käynnistyi kesällä 1970 ja varsinainen urakkasopimus tehtiin 14. elokuuta 1978. Eelim-temppeli vihittiin käyttöön 14. marraskuuta 1979.^[2]

Porin Eelim-temppelin paikka on vanhaa puutaloaluetta, jolle nousi 1970-luvulla julkisia rakennuksia. Helluntaiseurakunnan uusi rukoushuone oli yksi ensimmäisistä alueen uusista rakennuksista. Rakennusliikkeelle annettu urakka valmistui nopeasti, ja kirkon vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1979.^[3]

Rakennuksen pohja on entistä merenpohjaa, ja siksi rakennus piti paaluttaa. Peruskiven muuraustilaisuudessa 8. marraskuuta 1978 peruskiveen upotettiin aikakapseli.^[4]

Arkkitehti Veikko Gröhn käytti suunnitellussa tiedostamattaan vaikutteita amerikkalaiselta modernistilta Ludwig Mies van der Rohelta, joka käytti töissään tiukkaa lasiruutu- ja metallisommitelmaa. Porin helluntaikirkon kohdalla Gröh muokkasi helluntailaista arkkitehtuuria yhdessä seurakunnan johdon kanssa.^[3]

Porin helluntaikirkon symboliikassa on vastakkain kaksi elementtiä. Lasiruutu- ja metallirakenteinen konstruktio pitää sisällään kirkkosalin, joka näkyy rosoisen pinnan läpi. Rakennuksen katto muistuttaa vuorta, jolla on Raamatussa vahva symbolinen merkitys.^[3]

Kirkkosalin vapaa muoto ja muhkurainen seinälinja muituttavat seurakunnan jäsenten erilaisuudesta. Epäsymmetrisyys vaikuttaa myönteisesti myös salin akustiikkaan. Valkoinen väri korostaa täydellisyyttä ja puhtautta Kristuksessa. Kirkon värimaailmaan hallitsee kaksi väriä: tumma viininpunainen ja valkoinen, jotka ovat tärkeitä värejä myös Vanhan testamentin temppelissä.^[4]

• Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö. Aikamedia, 2010 . ISBN 978-951-606-899-5.
• Vahtera, Taisto: Seurakunnan tie Jerusalemista Satakuntaan. Saarijärvi: Satakunnan helluntaiseurakunnat, 1990. ISBN 952-90-16549.

• Helluntaikirkko Pori-tiedossa (poritieto.com)^{[vanhentunut linkki]}