Rifabutiini
Rifabutiini | |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(9S,12E,14S,15R,16S,17R,18R,19R,20S,21S,22E,24Z)-6,16,18,20-tetrahydroksi-1'-isobutyyli-14-metoksi-7,9,15,17,19,21,25-heptametyylispiro[9,4-(epoksipentadeka[1,11,13]trienimino)-2H-furo-[2',3':7,8]-naft[1,2-d]imidatsoli-2,4'-piperidiini]-5,10,26-(3H,9H)-trioni-16-asetaatti | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | 72559-06-9 |
ATC-koodi | J04AB04 |
PubChem CID | 6323490 |
DrugBank | DB00615 |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C46H62N4O11 |
Moolimassa | 846,996 |
SMILES | Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 20 %[1] |
Proteiinisitoutuminen | 85 %[2] |
Metabolia | Hepaattinen |
Puoliintumisaika | 45 h[1] |
Ekskreetio | Renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | ? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | Oraalinen |
Rifabutiini (C46H62N4O11) on puolisynteettinen antibiootti ja rakenteeltaan rifamysiinin spiropiperidyylijohdannainen. Yhdiste on vaikutukseltaan laajakirjoinen antibiootti ja erityisesti sitä käytetään tuberkuloosin ja muiden mykobakteerien (Mycobacterium) aiheuttamien infektioiden hoitoon.
Vaikutusmekanismi ja käyttö
Rifabutiini sitoutuu bakteerien RNA-polymeraasientsyymiin ja inhiboi sen toimintaa. Tämän seurauksena bakteerin RNA:n synteesi estyy. Yhdiste estää myös DNA-synteesiä estämällä uusien tymidiiniemästen liittymistä DNA-ketjuun. Rifabutiini vaikuttaa useisiin sekä grampositiivisiin että gramnegatiivisiin bakteereihin muun muassa Pseudomonas-, Staphylococcus- ja Mycobacterium-sukujen lajeihin. Erityisesti yhdistettä käytetään tuberkuloosin hoitoon ja Mycobacterium avium-intracellulare -infektion hoitoon HIV:tä sairastavilla. Rifabutiini on tehokkaampi antibiootti kuin rifampisiini ja sillä on rifampisiiniin verrattuna vähemmän yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden, esimerkiksi proteaasien estäjien kanssa. Myös resistenttiyden kehittyminen rifabutiinia vastaan on vaikeampaa kuin rifampisiiniä vastaan.[1][2][3][4][5]
Haitta- ja yhteisvaikutukset
Rifabutiini voi aiheuttaa toimintahäiriöitä maksassa, niveltulehduksen tai uveiitin eli silmän suonikalvoston tulehduksen. Rifabutiini aktivoi maksan CYP3A4-entsyymin toimintaa ja tämä voi nopeuttaa muiden lääkeaineiden aineenvaihduntaa, mikä heikentää niiden tehoa. CYP3A4:ää inhiboivat entsyymit puolestaan hidastavat rifabutiinin aineenvaihduntaa, mikä voi altistaa haittavaikutuksille.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Raimo K. Tuominen: 55. Tuberkuloosilääkkeet ja sulfonit Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ a b Rifabutin DrugBank. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Frederick J. Antosz: Ansamacrolides, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 8.3.2014
- ↑ Rosaleen Anderson,Paul Groundwater,Adam Todd,Alan Worsley: Antibacterial Agents, s. 73. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-1-118-32544-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.3.2014). (englanniksi)
- ↑ Janos Fischer,C. Robin Ganellin: Analogue-based Drug Discovery II, s. 181. John Wiley & Sons, 2010. ISBN 978-3-527-63212-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.3.2014). (englanniksi)