Superchrist

Superchrist
Superchrist-yhtye vuonna 2005. Kuva: Kati Vihermäki
Tiedot
Toiminnassa	2000–
Tyylilaji	vaihtoehtorock, grunge
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Mikko Lohenoja, laulu, kitara Minttu Muranen, basso Lassi Jokinen, rummut
Entiset jäsenet	Sonja Numminen, basso (2001–2003) Stacey Goddard, basso (2000–2001)
Levy-yhtiö	Disco Blanco Recordings, 2004–
Aiheesta muualla
www.superchristisbest.com
Infobox OKNimi-testi OK

Superchrist on suomalainen rockyhtye, joka on perustettu vuonna 2000. Ennen ensialbumin Colorgun julkaisua vuonna 2005 yhtye ehti saavuttaa merkittävää kulttisuosiota yli sadan konsertin ja muutaman omakustanne-EP:n myötä.

Yhtye on itse kuvannut musiikkiaan muun muassa termeillä spacepunk, discogrunge ja electroclashstoner.

Superchristin esiaste oli Glam rockia, elektronista tanssimusiikkia, grungea ja punkia sekoittanut Jesuschrist, jonka perustivat helmikuussa 2000 Cesar Legba Bandin kolme jäsentä Mikey Cod (Mikko Lohenoja), Stacey Goddard (Jarkko Rajala) ja Calvin River (Lassi Jokinen) hieman ennen Cesar Legba Bandin hajoamista. ^[1]

Käytännössä voidaan katsoa että Jesuschrist oli oma yhtyeensä, sillä Jesuschrist -nimen alla yhtyeen jäsenet käyttivät Cesar Legba Bandin aikaisia taiteilijanimiään ja yhtyeen kokoonpano muuttui samoihin aikoihin nimen kanssa tammikuussa 2001. Nimenvaihdoksen myötä uuden Superchristin soundi muuttui säröisemmäksi "space punkiksi" ^[2], jossa etenkin filtteröity fuzz-kitarasoundi oli suuremmassa osassa kuin Jesuschristin perinteisempi rock-kitarasoundi. Myös instrumentaatio muuttui, sillä Jesuschristin aikaiset efektoitu rumpukone, Rhodes-piano ja keikalla säännöllisesti käytetyt taustaraidat ^[3] jäivät pois.

Jesuschrist -nimellä on julkaistu kaksi omakustanteista demokasettia, jotka kaikki jaettiin ilmaiseksi keikoilla, kaduilla ja joidenkin kauppojen tiskeillä ^[1]. Yhtye teki myös yhden musiikkivideon ^[4], joka kuvattiin kahdessa vaiheessa, huhtikuussa 2000 Helsingin Katajanokalla Oranssi-klubilla ja lokakuussa 2000 Helsingissä Factory-ravintolassa. Yhtye vieraili MoonTV:n haastattelussa syyskuussa 2000 ^[1], ja lisäksi Like-uutiset ^[5] ja Sue-lehti ^[6] haastattelivat yhtyettä ensimmäisen demokasetin julkaisun aikaan. Yhtye on tehnyt cover-versiot Madonnan Material Girl -kappaleesta ^{[1] [3] [5]}, jossa rumpuja soittaa Balls-yhtyeen Sande Vettenranta ja jota soitettiin RadioMafian Upteekki-ohjelmassa ^[7] sekä Velvet Undergroundin I'm Waiting For The Man -kappaleesta ^{[1] [5]}.

• Colorgun  (2.11.2005 - DBR 004)
• Surfing The Zeitchrist  (28.3.2007 - DBR 009)
• Rocket Science  (1.9.2010 - DBR 011)

• Unplugged At Factory Sunday, March 9, 2003  (2003 - DBR 028)
• BEHOLD! Superchrist Live Explosion!  (2006 - DBR 015A)

• The Introduction / Place to Give  (20.4.2004 - DBR 001)
• Tear Me Down Tonight  (5.10.2005 - DBRPROMO 002)
• My Everything  (4.5.2006 - DBR 005)
• Thesh, It Is Lying There  (28.2.2007 - DBR 008)
• Journey Is My Destination  (12.5.2010 - DBR 010)
• Baby Fire  (4.8.2010 - DBR 012)
• I Just Don't Get Pink Floyd  (22.10.2010 - DBR 013)
• God Being Male Is So Last Season  (16.2.2011 - DBR 014)

• Jesuschrist: In Disguise  (2000)
• Breaking Bones  (2002)
• Tear Me Down Tonight  (2005)
• My Everything  (2006)
• Thesh, It Is Lying There  (2007)
• Journey Is My Destination  (2010)
• Baby Fire  (2010)
• I Just Don't Get Pink Floyd  (2010)

• Peace. Play It Loud.  (16.3.2011 - DBR 017)

• Some Kind Of A Gila Monster  (2007)
• Making Of Rocket Science  (2010)
• Peace. Play It Loud.  (2011)

• Jesuschrist: Hell City Dolls EP  (2000)
• Jesuschrist: Beautyfool Buzztard  (2000)
• My Best Friend EP  (2001)
• Rockisdead.com  (2001)
• Supertime EP  (2002)
• The Ultimate Summer Mixtape Vol. 2002  (2002)
• Breaking Bones EP  (2002)
• Breaking Bones -promosingle  (2002)
• She's a Superhero -single  (2003)

• Superchrist Is Best! -kokoelma  (2003 - DBR 003)

• Yhtyeen viralliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Superchrist Myspacessa (englanniksi)
• Yhtyeen Facebook-sivu