Tallusjärvi

Tallusjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pohjois-Savo
Kunnat	Kuopio, Tervo
Koordinaatit	62°59′23″N, 26°58′58″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Tallusjärven valuma-alue (14.77)
Laskujoki	Talluskanava [1]
Järvinumero	14.772.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	104,7 m [1]
Rantaviiva	138,691 km [2]
Pinta-ala	22,1038 km² [2]
Tilavuus	0,04555664513 km³ [2]
Keskisyvyys	2,06103 m [2]
Suurin syvyys	11,67 m [2]
Saaria	129 [2]
Tallusjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Tallusjärvi ^[1][2] on Pohjois-Savossa Kuopiossa ja Tervossa sijaitseva järvi.^[1][2]

Järven pinta-ala on 2 210 hehtaaria eli 22,1 km². Se on 19,6 kilometriä pitkä ja 3,9 kilometriä leveä. Se muodostuu kahdesta järvialtaasta, jotka ovat toisiinsa yhteydessä alle 30 metriä leveän ja 400 metriä pitkän Tallussalmen kautta. Eteläosa on nimeltään Pieni Tallusjärvi ja se on 6,3 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Pohjoisosa on 15 kilometriä pitkä ja 3,9 kilometriä leveä.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 45,6 miljoonaa m³ eli 0,046 km³. Järven keskisyvyys on 2,1 metriä ja suurin syvyys on 11,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pienessä Tallusjärvessä Tuohisaon lounais- tai koillisrannan tuntumassa tai Humalniemen kärjessä, missä on kolme yli 11 metristä syvännettä. Pienen Tallusjärven keskisyvyys on suurempi kuin pohjoisen järvialtaan.

Järvessä on laskettu olevan 129 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 251 ha, mikä on noin 10,2 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 21 yli hehtaarin suurisia, 98 yli aarin ja loput 10 ovat alle aarin kokoisia. Yhdenkään saaren pinta-ala ei ylitä neliökilometriä. Suurin saari on Kurikkasaari, joka on 1,4 kilometriä pitkä ja 900 metriä leveä ja joka sijaitsee järven pohjoisessa kolmanneksessa Tervon puolella. Saaressa on yksi rakennus. Toiseksi suurin saarista on Viitasaari, joka sijaitsee järven pohjoispäässä. Se on 1,7 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Saaressa on kolme mökkiä ja pieni lampi. Eteläosan suurimmat saaret ovat Tuohisalo ja Keronsaari. Tuohisalo on 1,5 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä ja siinä on muutama vapaa-ajan asunto. Etenkin pohjoisosassa, mutta hieman myös eteläosassa, on saarten välissä matalikkoja ja kivisiä alueita.

Järven rantaviivan pituus on 138,7 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 45,1 kilometriä. Järven pohjoispää varsin on sokkeloinen. Viitasaaren ympäristö pirstoutuu kapeiksi salmiksi ja Luvelahti työntyy pohjoiseen saaren takaakse. Lintulansyvä sijaitsee 2,6 kilometriä pitkän lahden puolivälissä ja se pohjukassa sijaitsee Talluskylä. Itärannan lähellä Lintulanmäki kohoaa 55 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Kurikkasaaren koillispuolelle työntyy kolme kilometriä pitkä, matala ja kivinen Pirttilahti, joka kääntyy Murtoniemen taakse. Kurikkasaaresta Tallussalmeen on 8,9 kilometriä matkaa ja sen kilometrin leveä selkä on vähäsaarinen. Pohjoisosan rannat ovat pääasiassa matalia. Pienen tallusjärven länsipuolella kohoaa lähes 60 metrin korkeuteen Muuraismäki. Pienellä Tallusjärvellä on muuten matalaa rantaa. Se luoteispäässä sijaitsee pieni Luvelahden kylä.^[1][2][3]

Järvi kuuluu Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueella (14.7) Tallusjärven valuma-alueeseen (14.77), jonka osa Tallusjärven aluen (14.772) on. Saittajoen valuma-alue (14.774) laskee Saittajärvestä Saittajokea ja Alajokea myöten pohjoisen altaan eteläpäähän. Liesjärven valuma-alue (14.773) laskee Liesjärvestä Liesjokea myöten Talluskylän viereen lahdenpohjukkaan. Tallusjärven lähialueella sijaitsee 11 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan Tallusjärveen. Huomattavimmat niistä ovat Vääräjärvi (28 ha), Petronlampi (19 ha) ja Humalalampi (19 ha).

Järvellä on kaksi lasku-uomaa, joiden luusuat sijaitsevat 700 metrin päässä toisistaan. Ne laskevat 3,3 metriä alempana olevaan Hirvijärveen. Tämän vuoksi järvi on bifurkaatiojärvi. Vanhakanava, joka toimii osittain rajajokena, laskee Pyylahteen ja Talluskanava vähän pohjoisempana Rakkineensalmeen. Hirvijärvi kuuluu Ahvenisen–Hirvijärven alueeseen (14.771), josta vedet jatkavat matkaa Rautalamminreittiä Rautalammin kautta Konnevedelle ja edelleen Jyväskylässä Päijänteeseen ja siitä lopultakin Suomenlahteen.